Kraatterin reunalla

Tähän postaukseen ei mahu ensimmäistäkään reseptiä.

Tällä kertaa fiilistelen kesän pienillä ihanilla hetkillä, jotka jää mieleen ja sydämeen.

Jotka lämmittää talven lumituiskujen keskellä...

Tärkeitä juttuja mun kesässäni.

Luvassa siis alkukesän kuvia mummola-reissulta.

Käytiin Lakiksella kattomassa, olisko uus kesäkahvila jo avnnut ovensa. Kun ei ollut, käytiin vähän kurkkimassa maisemia ja tutkimassa onko mustikan raakileita.



Lakiksen päällä on tälläinen infotaulu.

Tosiaan, sitä lukiessa ja ympärille katsellessa on vaikea kuvitella, millainen tuho ja hävitys paikalla onkaan silloin vuosimiljoonia sitten vallinnut...

Nyt näkymät on niin kauniit, huolimatta hieman pilvisestä säästä (ja miljoonista hyttysistä).

Kivilaaduista ja kallioista en ymmärrä pätkän vertaa, mutta monenlaista väriä ja muodostelmaa näky kun vähän kurkisteli ympärilleen.

 

Mustikan- ja puolukanvarvut ei paljon tarvi kasvaakseen... Pieni halkeama ja vähän maata kallionkolossa.

Valitettavasti paljon muutakin löyty...

Kaksi muovipussillista roskia, ja paljon jäikin.

Mukaan lähtenyt siskoni sano lähteissä, että otetaanpa pari pussia mukaan, siellä on yleensä törkeästi roskaa. Vartissa molemmat täyttyivät.

Verenpaine nousee moisesta!

Kumma paikka, ettei ihmiset saa karkkipapereitaan ja tupakkiaskejaan roskikseen!

Sitä en edes halua tietää, miks joku oli heittäny alushousunsa koivunoksalle...

Talvella täällä taas lasketellaan, nyt rinne ihanan vihreänä.

Aurinkoisena päivänä järvi on kyllä kauniimpi, kimalteleva ja sininen.

 

Zoomailua lähimpiin saarin... tuonnekin vois lähteä retkelle.

Tähän reissuun sopi myös aurinkoisempia päiviä jolloin lapset viihty järvessä ja soutelemaankin tarkeni mennä.

Iita menossa mummolaan.

Tämä tie on mun lemppareita. Kesällä ihanan vehreä, talvella luminen satumaa kun koivujen oksat taipuu lumitaakkojen alla.

 



Kumivene, parasta mitä kesään on keksitty?

Onni on pitkästi matala ranta.

Luonnon omaa taidetta.

Mies yli laidan. :)

Hauska nähä, miten monet jutut joista ite nautin lapsena, on myös omien lasten suuria suosikkeja. Kuten tämä veneestä sukeltelu.

Tätä tunnelmaa ei voi sanoin kuvata. Lintujen laulu, laineiden liplatus, tappajasääskien surina...

 Eikä ensimmäistäkään rasittavasti piipittävää liikennevaloa!

Rentoja, hermoja lepuuttavia kesäpäiviä toivottelen.

Laulun sanoin,

On niin helppoo olla onnellinen,

 kun eka virallinen kesälomapäivä on maanantaina.